keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Ajatuksia imetyksestä

Moro!
Olen lasten kanssa rannalla. Nyt on hoidettu velvollisuudet; yhden hammaslääkäri, toisen verikoe ja kolmannen kouluunmenotarkastus.
Sitten asiaan. Eilen luin yhtä blogia, jossa oli montakin asiaa, jotka mua ärsytti. Siellä oli julkisessa tilassa imetyksestä mielipide. Mä ymmärsin, että ihminen oli itse estoinen, eikä halunnut imettää yleisessä paikassa. Mutta hän ei pitänyt ajatuksesta, että muutkaan imettäisivät julkisesti.
Mä jouduin ensimmäisen lapsen kanssa omituisiin tilanteisiin. Ensimmäinen junamatka Lahdesta Helsinkiin meni mukavasti jutellen lähes tyhjässä vaunussa (3 ihmistä), kunnes vauva heräsi ja oli nälkäinen. Käytävän toisella puolella ikkunan vieressä istuva vanhempi nainen tokaisi, ettethän sä sitä täällä aio ruokkia. Arvaappa toisen kerran. Viisi viikkoa ennenaikaisena syntynyt poika, joka painoi syntyessään 2560g, ikää pari viikkoa. No en tietenkään! Enää tunnin matka mummolaan. Poika paidan alle syömään ja entinen juttukumppani ei puhua pukahtanut loppumatkasta.
Ex-anoppilassa appi ei ex-miehen mukaan halunnut mun imettävän alakerrassa. Istuin sitten aina lähes koko vierailun ajan yksin yläkerrassa imettämässä... Sitten, kun lapsia oli useampia, tämän miehen kanssa yhteensä viisi, päätin imettää keittiössä anopin seurassa. Joskus jopa olohuoneessa, kun appi katsoi telkkaria. Koskaan ei kumpikaan heistä ääneen paheksunut asiaa. Tapanani oli ns. sujauttaa lapsi paidan alle, ei levitellä rintojani näkyviin.
Olen ollut ruokaostoksilla ainakin viiden lapsen kanssa niin, että nuorimmainen on samalla rinnalla. Vauva käsivarrelle  ja rinnalle, toisella kädellä työntelee kärryjä ja kerää ruokia. Pakko toimia tilanteen mukaan. Olen myös imettänyt nuorimmaista kirkossa ristiäisissä, kun ei rauhoittunut kummin syliin, vaikka oli juuri kotona syötetty. Mietin omiani, kun tajusin papin puhuvan mulle. Kaikki sukulaisetkin tuijotti. Pappi toisti, että saisiko sen vauvan välillä kastemaljalle kastettavaksi. Okei, jos nyt hetkeksi.
Myös ravintoloissa olen imettänyt, kun ei muuten olisi saatu miehen kanssa "kahdenkeskistä aikaa", kun vauvan täytyi olla mukana. Muut pärjäsivät lapsenvahdin kanssa. Yksi lapsista oli myös K16 leffassa kanssani muutaman kerran vauvana. Muutama äänetön vauvanlelu mukaan ja vauva nukahti rinnalle, kun uniaika tuli. Kovaäänisimmissä kohtauksissa peitin vauvan korvan, toinenhan oli mahaani vasten.
Olisi ollut melko vaikeaa elää normaalielämää, jos vaan kotona tai jossain haisevassa vessassa olisin voinut imettää. Mulla kun niitä lapsia on seitsemän.
Mun mielestä vauvan on saatava maitoa silloin kun haluaa ja mahdollisuus siihen on. Jokainen tietysti valitkoon, haluavatko "julkisesti" imettää, mutta eihän sieltä tavallisen paidan alta mitään näy, kun vauva vielä peittää näkyvyyttä.
Mielipiteitä ja keskustelua aiheesta, kiitos!

2 kommenttia:

  1. Samoilla mennään. Lapsi syö, kun onnälkä. Jos jotain häiritsee, ystävällisesti kääntä katseensa pois. Kukaan ei pakota tuijottamaan tissejä. Onko luonnollisempaa kuin lapsi äidin rinnalla. Itsekin julkisesti imettänyt ja imetän. Tilanteesta riippuen tissit hyvin piilossa, jopa niin hyvin, että toinen leperrellyt pitkät pätkät, kunnes vasta vauvan lopettaessa huomannut, että sehän oli tissillä.

    VastaaPoista