Lähdettiinpä torstaina miehen kanssa viettämään laatuaikaa ihan kahdestaan eli viemään uutta, kokonaista huussia äidin kesäpaikkaan torstai-iltana vuokratulla kuorma-autolla parin sadan kilsan päähän. Matkalla juttelimme ja tunnelma oli hyvä. Melkoinen ruuhka oli etelästä pohjoista kohti. Onneksi meidän suuntamme oli vastakkainen.
Viitisen kilometriä ennen perilläoloa auton toinen eturengas puhkesi. Onneksi pienen matkan päässä oli maatila, jonne rompsotimme tyhjällä kumilla. Jos rengas olisi puhjennut aiemmin tai myöhemmin, olisimme olleet pahassa lirissä. Nyt isännältä löytyi kaikki mahdolliset koneet ja työkalut avuksi. Tunnin miehet siinä väänsi ja huhki, mutta pultit vaan pyöri tyhjää, eikä auennut. Soitto auton omistajalle ja selvisi, että jommankumman puolen pultit aukeavat väärään suuntaan kiertämällä. No tietysti ne pultit, mitä oli yritetty irrottaa. Nyt renkaanvaihto alkoi sujua. Yleisönä oli koko operaation ajan minä, emäntä ja heidän neljä poikaansa. Mitäpä sitä ihminen muuta haluaisi kesäiltana yhdeksän jälkeen tehdä, kuin taistella tuntemattomien ihmisten auton kanssa.
Oli tarkoitus Juhannusaattoaamuna muutaman miehen voimin ujuttaa huussi lavalta luiskaa pitkin paikoilleen harkkojen päälle. Onneksi autonrengas puhkesi, sillä isännällä oli traktoriinsa kiinnitettävissä olevat trukkipiikit. Päätettiin porukalla lähteä heti nostamaan huussi paikoilleen. Ajettiin karavaanina hämärää mökkitietä kuorma-auto edellä, perässä traktori ja henkilöauto. Miehet puuhasivat huussin kanssa, minä keitin kahvia ja järjestelin iltapalaa pöytään, pojat olivat nosto-operaation yleisönä.
Pienellä työnteolla saatiin huussi sijoilleen. Pidin pikaisen taloesittelyn lyhdyn valossa, koska vieraat eivät olleet koskaan talossa poikenneet. Lopuksi istuimme yhdessä iltapalalle öljylampun hämyyn. Vieraat lähtivät puolen yön jälkeen kotiin ja mekin menimme nukkumaan. Olipas mukava perhe! Täytyy poiketa joskus mökkimatkalla lasten kanssa, kun on samanikäisiä viikareita.
Juhannusaattoaamuna mies heräsi varhain ja teki viimeistelytöitä, jotta vessa olisi käyttökunnossa. Minäkin vähän avustin ja sain selkäni jumiin (pari päivää mennyt särkylääkkeiden kanssa sängyn pohjalla). Puolilta päivin lukittiin talo ja lähdettiin kotia kohti Juhannuksen viettoon. Tiet olivat lähes tyhjiä ja perille päästiin ilman uusia rengasrikkoja.
Tähän loppuun muutama kuva meidän suvun kesäisestä piilopaikasta. Ikää talolle tuli tänä kesänä 60-vuotta. Ja tietysti uudesta huussista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti