13.9.2015

Vittu, miten hienoa.
Koira tosi kipee, tärisee vaan. Varonut jalkaansa viikon, mut nyt on jotain pahemmin pielessä. Eikä rahaa viedä sitä eläinlääkäriin. Käveli jo paremmin sillä monta päivää. Pääsee sentään vielä sänkyyn hyppäämään.
Mä oon ihan rikki. En vaan näe mitään järkeä tässä vitun elämässä. Mun elämästä katosi hauskuus, kun mies lähti. Meillä oli yhdessä ihan karseeta läpän heittoa, tosi paskahuumoria. Nyt yritän vaan selvitä elämästä. Lapset on mulla, kun eräs päätti haluta jotain muuta elämältään. Ei tiedä mitä, mut ankeuttaa meidän kaikkien elämää.
Mä en oo koskaan ollut mikään kotihengetär, mut nyt on pakko yrittää pitää koti edes jonkunmoisessa kunnossa. Mies siis väsyi ainakin kodin pyörittämiseen, kun oli sen itselleen ottanut yksin hoidettavaksi. Toisaalta, edellisessä elämässä mä pyöritin täysin yksin perhettä, kun ex eli omaa elämäänsä. Kai mä vittu pärjään. Mut nyt tuntuu hyvältä vetää päiväkänni. Surkee sellanen, kun ei pahemmin käytetä alkoholia, niin ei täältä oikein mtn löydy. 50 ml Baileysia ja kaks olutta. Mut kyllä nääkin päässä tuntuu...
Onneks lapset on isoja ja fiksuja. Tein ruokaa ja nyt ne syö sitä. Pitäis kai munkin, mut menee hyvä känni hukkaan...

Tunteilua

Vietettiin tänään nuorimmaisen synttäreitä. Vuosia tuli täyteen yhdeksän. Juhliin tuli kaksi jo kotoa muuttanutta isoa veljeä kolmesta. Toiseksi vanhin lapseni jäi yöksi. Hän meni armeijaan kuukausi sitten ja on asunut muualla opiskelujen ja työn takia jo kolme ja puoli vuotta. Viimeksi nähtiin jouluna. Viikko sitten hän täytti 20-vuotta.


Miten valtava rakkaus tulvii sydämeen kun oma poika on kotona. En voi käsittää! Äsken katsoin elokuvaa olohuoneessa, kun hän nukahti sohvalle. Valtava hellyys ja lämpö tulvahti päälleni ja herkisti kyyneliin. Suljin telkkarin, silitin pojan hiuksia ja sanoin hyvää yötä. Hän raotti silmiään ja sanoi joo.


Sitä kuvittelee, että kun lapset kasvavat ja lähtevät omilleen, tunteet muuttuvat. Kyllä se sama rakkaus omiin lapsiin säilyy, vaikka heitä näkisi harvoin ja he eläisivät omaa nuoren aikuisen elämäänsä. Viikon päästä nähdään, kun hän antaa sotilasvalansa. Ensimmäisenä minun lapsistani.


Olen niin ylpeä ja onnellinen sinusta, poikani! ❤